Etätyö

Voi että…

On niin paljon asioita, joiden arvon ymmärtää vasta sitten kun sen menettää.

Mun ajankohtainen asia on etätyö.

Tai lähinnä sen menetys.

Marraskuussa on edessä työmatkat ja avokonttori.

Ja mä kun niin totuin ja ihastuin kotona tehtävään työhön!

+++

Olin aina ennen sitä mieltä että koti ja työ on erotettava toisistaan.

Sitten aloin kirjoittaa.

En pidä sitä työnä, joten harrastus ja koti mätsäävät hyvin.

Etenkin kun pidän ilta/yö kirjoittamisesta. Ja taustalla soi poppi.

+++

Sitten tuli etätyö.

Yllättäen ja odottamatta, lupaa tai mielipidettä kysymättä.

Se vain tuli COVID 19 taudin peesissä.

+++

Keittiön toinen pöytä muuttui työpisteeksi.

Kolmen kuukauden kuluttua iski noidannuoli.

Tuoli oli vaihdettava ja muutoksia työtapoihin.

Kesä 2020 kului silityslauta työpöytänä ja Aallon baarijakkara istuimena.

Hyvin meni.

+++

Hienosäätöä on matkanvarrella tapahtunut.

Niin työtavoissa, ajankäytössä kuin kommunikoinnissa.

Kaikki ovat olleet positiivisia.

Ja nyt. Hyvät tavat olisi purettava ja palattava vanhaan vähemmän toimivaan systeemiin.

Ihmetyttää ja harmittaa.

+++

Marraskuu näyttää mitä tuleman pitää.

Joulu-, tammi- ja helmikuu sen mitä tuli.

Toivon hybridimallia.

Omalta osaltani ja monen muun kollegan osalta.

Vain johto on erimieltä. Miksi ja miten kauan.

Se jää nähtäväksi.

+++

Mutta nyt.

Farewell etätyö!

Olit hyvä kumppani, kaveri ja opettaja.