Henriettan Kukat

Siinä minä mietteissäni kävelin pitkin mukulakiviä kohti
vanhan Porvoon kukkakauppaa.

Mikä ihme se oli, se saamani tuliaiskasvi. Vihreä. Tuoksuvat lehdet.
Joo, ei paljon auta. Siis mikä se oli,joku perinne juttu se oli…
Avasin valoisan putiikin oven ja tuttuus tulvahti vastaan.
Melkein sama tuoksu. Sitruuna, mutta nyt vain voimakkaampana.

“Hej, Hei”, sanoi hyväntuulinen kauppias. Molemmilla kielillä.
Paikalla ollut asiakaskin tervehti. Minä myös.

Keskustelun kohteena oli pudonnut sitruunapuunlehti.
Lehteä hierottiin, tuoksutettiin ja ihasteltiin.
Voi mitkä aromit, Niin luonnolliset. Virkistävät.
“Kevään herättävät”, jatkoin.
Katselin ympärilleni ja olin keväässä.
Kukkia. Kukkia. Kukkia. Eri väreissä, eri lajeissa ja monessa paikassa.
Väljästi. Läsnäolijan iloksi ja tarkasteltavaksi.

Asiakas vei mennessään puun ja nipun tuoreita, narskuvia tulppaaneja.
Tullessaan oli kuulema ollut vain leikkokukat ajatuksissa.
Minäkin sain tulppaanit, vaikka viherkasvista tulin kyselemään.

Sellaista se on, Henriettan luona.
Kauneutta ja pulinaa. Tietoa ja taitoa.
Ja kosolti hyväämieltä. Sekä aikaa asiakkaalle.

Niin ja se minun kadotettu kasvini löytyi uudelleen.
Se on tuoksupelargoni.

Hyvää Ystävänpäivää 2017!
Taidokkaat sidonnat ja arkipäivän piristykset löytvvät täältä.

Henriettas blommor – Henriettan kukat

Jokikatu 37
Vanha Porvoo