Hymyilin, tervehdin ja istuuduin. Kone täyttyi ja seurasin ihmisvilinää. Oltiin lähtötunnelmissa. Vieressäni supistiin. Siinä istui n. 50+/- pariskunta. Suomalaisia, suomalaisen näköisiä, kokoisia ja ei ehkä niin usein matkustaneita. Silti, trendin mukaisia carpe diem –nykyihmisiä. Iphone esiin ja ilmeily alkoi. Ennen…
Joulupukki kävi. Kävi taaskin. On se aika vuodesta. Viis säästä. Se on käsittämättömän jännää odottaa ja kuunnella, josko meidän kotioveen koputetaan. Kop. Kop. Ja kaksi mammaa katsoi keittiön sohvalla hölmistyneenä toisiaan. Oli juuri välisuklaiden aika. Lähipuodista. Brunbergia. Taas meidät yllätettiin.…
Onnellinen. Hyvin onnellinen morsian. Yksi riittää. Lause, jota lapsuuden kodissani viljeltiin usein, ainakin makeisista puhuttaessa. Se alkoi Irma –kekseistä. Marie –keksejä sai kaksi, suklaakuorrutettuja vain yhden. Niitä oli harvoin. Se yksi suklaalla riitti, se hipoi täydellisyyttä, mutta että Irma –keksejäkin…
Lilly autossa, jo valmiina matkalle saaristoon. Huh...herään aamuyöstä säikähtäen ja peitto kiekuralla. ”Siis mitä mä tuollaista olen mennyt kirjoittamaan. Voi, ei postasinko mä senkin kommentin”. Ennen heräämiset saattoivat liittyä työhön, mielipahaan, huoleen tai vain ajatukseen ”teinkö vai unohdinko”. Nyt, näin…
Hangon jengi. Yksi vakkari puuttu ja yksi "loistaa"... <3 "Leikit sä mun kaa?” Siitä se alkaa. Valittu tuttavuus, kaveruus, ystävyys. Jo varhain sitä tietää tai tuntee toimiiko kemiat. Syntyy pareja, ydinporukka, ryhmiä. Asuinpaikka, koulu, opiskelu, harrastukset, työpaikka tai satunnainen tapahtuma…
Wallander ja Ystad. Luettu ja kaupungissa käyty. Täydellinen murhannäyttämö. Aivan liian söpö, kaunis ja siisti. Verhojen takana vaanii vaara. Selvä juttu. Henning Mankel on löytänyt mainion ympäristön kirjasarjalleen. Donna Leonin Bruno ja Venetsia. Siellä voi tapahtua mitä vaan. Sitä paitsi…
Maisema, se näky minkä ensin näet kun heräät, on tärkeä. Nyt en tarkoita vieruskumppania, huoneen sisustusta tai kenties uutta klenninkiä, jonka olet ripustanut sänkysi vastalaidalle, vaan sitä, mitä näet ikkunasta. Edellä mainitutkin ovat hyvin, hyvin tärkeitä ja virikkeisiä uuteen päivään,…
Kuluneina parina kuukautena on ollut oikein tapahtumien reinkarnaatio, uudelleensyntymän suma. Tripp,trapp,trull, niitä on pumpsahtanut taas omaan pikku maailmaani. Niiden piti kuulua jo menneisyyteen. Toisin kävi. Osa tosin mutkan kautta. On ollut sydänsurua, polttarit, autokoulunteoriakokeet ja ylioppilastunnelmaa. F on kevään abi, mutta tulevan…
”Hyvä Suomi”, ”ei sinne.........paitsio...”, ”tsemppiä”.... Nämä huudot kuuluvat mökin sisältä. ”Yläkerta huutakaa meille!!!.........toinen puoli huutakaa meille!!!....”. Tuttua mantraa SM-liigasta. Lattian töminää, lanneliike ja käsien vispaus. Ikkunat tärisevät. Seuraavaksi ,”vaimo, sipsejä!”. Se Hammondia soittava kultakypärä -mainos on tehnyt tehtävänsä. Ei erisnimeä, ei…
Toivottu vai yllätys. Juhlapäivänä vai ex-tempore. Aineellinen vai aineeton. Kallis, ylellinen vaiko ajatuksella, merkityksellä varustettu tai molempia. Puhun lahjasta, joka on ihana saada ja kiva antaa, en siis elämästä tai taidosta/ominaisuudesta vaan häneltä minulle –suhteen huomionosoituksesta. Pettymys vai onnenhetki. Magic…