On. Elämä on todellista vuoristorataa. Tällä hetkellä(kin). Jarrumies Matona olisi helppoa. Sehän on fyysistä menoa. Jihaa. Tunteet jylläävät. Ja siinä sitä mennään. Ilman pienintäkään hidastusta. Argh. Vanhan irtipäästämistä ja uuden, tuntemattoman vastaanottamista. Lapsuutta/nuoruutta olisi kiva vielä vähän jatkaa. Ja minä…
- Orastavaa vihreää. Eri sävyissä. Lilaa. Purppuraa. Sinistä. Valkoista. Vauvan nutun keltaista. Kostean maan tuoksua. Lehtien pölyä ja kastematoja. Haravalla on käyttöä. Ja jätepusseilla. Hmm, mistä saisin auton, jolla voi vetää peräkärryä, mietin. Niin ja sen peräkärryn. Eiköhän tuo…
Siinä se meni, viimeinen ruskea arkilautanen. Tai se oli oikeasti mun ensimmäinen. Ostin niitä kuusi. Tukholma. 1981. Kirjoitukset olivat ohi ja minä sisustin. Universitetet -metroaseman päässä oli kotini. Opiskelijakampuksen pikkuboksi. Andra hand eli olin vuokralaisen vuokralainen. Toinen kerros. Katunäkymä. Oli…
Mietin korttia. Ajattelen kukkia. Mitä laittaisin päälleni ja meikkaanko. Iso käsilaukku vaiko vain nenäliina hihansuuhun. Kengät matalat vai pienellä korolla. Olen menossa hautajaisiin. Lämpimiin, mutta silti aina niin lohduttoman lopullisiin. Se hetki, kun käännät katseesi omaisiin. Niin. Tiedän. Tiedän. Aina…
Ihana hame; Stockmann, Boss. Alessa, mutta ei mun kokoa...nyyh. Olen näitä 60-luvun tyttöjä, joita ei kehuttu tai kannustettu, jottei vain ylpisty tai luule itsestään liikoja. Meitä on paljon. Sama meininki oli niin kotona kuin koulussa. Jos ilmaisit itseäsi, halusit olla…
laitoin vähän kesäkuvaa God Jul toivotuksin.... Ja tapahtui niinä päivinä…. Se oli tässä joulun alla. Yksi ilta, kun olin kaupassa. Kärryostoksilla. Nykyään aika harvinaista, sillä ruokakuntaamme kuuluu yleisesti kaksi. Tai kolme, jos Lilly lasketaan mukaan. Pärjään ”perässä vedettävällä” tai kannettavalla…
Pätkä puolenvuoden takaisesta vuoropuhelustani (kts. Suuri Puhallus) ja ajatusmaailmastani juolahti mieleeni, kun luin iltapäivälehden viikkoliitettä otsikolla ”Yllättäen yksin”. Sain siitä pari tekstiviestiä, jotta jutun lukisin. Erilaisia kertomuksia, mutta tunneskaala melko sama. Loukkis, down ja arvoton. ”Hylkäämisen aiheuttama psyykkinen kipu vastaa…
Siivouksen keskivaiheilla. Siinä se on. Väsähtäneen autotallin leveä ja rispaantunut kaksoisovi. Esirippu. Sen takana oli R:n miniatyyrimaa. Pienoisnäyttämö. On jo korkea aika tehdä tuttavuutta. Minä ja Hän. Ei kun Sen. Ja jotenkin kanssa hän… Pakosta ja pakonomaisesta halusta sekä tarpeesta.…
Suoraan Lontoosta...siis 80-luvulla. Loppis. Kirppis. Ja ei kun kamat kiertoon. Näin oli tarkoitus asuinympäristömme pihakirppis tapahtumallakin. Mutta taivas teki tepposet. Satoi vähän, satoi rankasti ja satoi trooppisen sademetsän verran. Jumankukkeli. Siis toisen ylijäämä (tai roina) on toisen aarre –sanonta, jämähti…
Synttäriaamiainen 20 vuotiaalle Fialle <3 ” Ihana olo. Kaunis ja ylellinen. Niin, ja turvallinen. Kiitos mamma”. Byääh...pysyy nyt aisoissa, mutta muistuttaa rinnassa ja silmälasien takana. Istutaan Kämpin Brasseriessa. Mun esikoinen on mua vastapäätä. Vietetään synttäreitä. 20 -vuotispäiviä. Kun menin naimisiin,…