Kesä lähenee ja vaatteet kevenee. Taas on muhkuraa siellä ja liikaa massaa tuossa. Totean. Lämmin väri on iholta kaikonnut ja maksaläiskät ilmestyneet. Liikaa ja liian isoja. Mielestäni. Ja ne harvat karvat ovat aina väärässä paikkaa. Muiden ihmisten nähtävillä. Taas pitäisi…
Keskityt niin, ettet huomaa ajankulua. Kun aloitat, et malta lopettaa. Palat innosta, kun vain sitä ajattelet. Aika saattaa olla kortilla. Muulle tekemiselle. Siihen on aina aikaa. Ja varaa. Se on jokin asia, joka saa sinut loistamaan. ++++ Ennen vähän kadehdin…
Mulla oli viime viikolla hetki, kun kaikki mättäsi. Mietin, että mitähän vielä tähän pamahtaa. Korona muuttaa suunnitelmia ja oma mieli beesissä astetta enemmän. +++ Otsa kurtistuu ja mieli tummunee. Niin paljon tulee kerralla. Ei vaan pysty. Ei vaan kykene. Ei…
”Mun täytyy kävellä näin. Mun täytyy kävellä näin. Kun jotain herää sisälläin” +++ Laulaa Anssi Kela Nummela biisissään. Minä en laula. Minä vain kävelen. +++ Olen mukana kuukauden kestävässä kävelyhaasteessa. En yleensä osallistu mihinkään haasteisiin. FBssäkin vain korona-ajan alussa. Ja…
Toiveet ja unelmat ovat jossain tulevaisuudessa. Toivomuslähteen ja unelmakartan päässä. Ne ovat sateenkaaren toisella puolella. Näkymättömissä. +++ Haaveilet ja haaveilet. Ja osaksi teet jotain. Vaikka lottoat. Mutta riittääkö se. Arpominen, silmät kiinni pitäminen ja mantran hokeminen. +++ Kaiken alkusysäys on…
On se kumma, että oma mieli rakentelee mieleisiään kuplia. Alkuja ja loppuja. Päämääriä ja tavoitteita. Sitku -tiloja ja mutku -selityksiä. Sitten ihmetellään, kun olotila on aivan sippurassa. Kaoottisessa möykyssä. Tosin mä elän just sitä. Tai oikeastaan lopun alun ensihetkiä. Vavahduin.…
Joulun aikaan ja toisen kanssa jaettu. Pienenä otti vähän pannuun. Tosin joulu on symppis ja kaksoisveli rakas. Yhdessä oltiin aina oltu ja yhdessä juhlittiin. Piparein ja luumutortuin. Syntymäpäivät. On ne aina kivat. Aina. Tänään taas. Numeroista toinen muuttaa muotoaan.…
” Mä rakastan nähdä sun naaman”, huikkasi tytär ja kapsahti kaulaani, kun sattumalta Aleksilla kohdattiin. Se tuli kreivin aikaan. Tapahtui aiemmin. Mäkelänkadulla oli bussi. Se oli just vilkuttanut tulevansa pysäkille, kun olin askelia kiirehtinyt ja kättäni heilauttanut. Katsekontakti…
"Hei, olet sä..." " Joo, ja sä..." Naurua, halaus, ihmettelyä ja iloa. Se oli yllättävä kohtaaminen kuulaana syysaamuna. Helsingissä, lehtien peittämällä kadulla. Me oltiin stadilaisia. Nyt ja aina. Kuulumiset. Menneet ja nykyiset. Ilman sen kummempaa keimailua tai kuorrutusta. Mitäs…
" Tuletko huoltoon silloin ja silloin. Soitan ensi viikolla." "Okey, mutta konsultoin ensin lähipiiriä ja vähän tutkailen tilannetta....." huomaan vastaavani. Siis harkitsen...ihan uutta minua. " Katsotaan sitten mitä päätät; vahinkojen korjausten lisäksi myös huolto ja uudet renkaat. Osa menee vakuutukseen…