Syysaurinko Hyvä, parempi, paras. Ei enää, huono, huonompi, siis kerta kaikkiaan ihan kökköä. Näin se mieli muuttuu, ilme kirkastuu ja kehon kiristykset katoavat. Sannin sanoin: Tervetuloa elämään, sen eka päivä on tänään! Se oli äidin hymy. Siinä suun pielessä, aurinkolasien…
Kotipihan unikot. Alkukesän juhlat. Ne ovat ihania. Vuoden ensimmäiset leudot tuulet. Vihreän eri sävyt. Sielun sopukoiden täyttävä väriloiste ja huumaavat tuoksut. Tuomesta sireeniin, vastaleikattu nurmi ja kostea iltausva. Pihapatiolla tanssimista. Raikkaassa ilmassa laulamista. Ilta-auringon värjäämä taivas ja odottava, uuden syntymistä…
F muutti kotoa ja otti mukaansa mielestään kaiken tarpeellisen. Kun lapsuus/nuoruushuonetta vilkaisee, ei heti arvaisi, että siellä ei asuta. Vielä tuoksuu parfyymi ja vaihtopaita, siis se ”en mä laitakaan tätä”, lojuu maton ja osaksi tyhjennetyn lehtihyllyn välissä. Se viestii huoneen hengestä.…
Hetki tää... Ropisee, kilisee, kolisee ja rytisee. Litisee, lotisee, loiskii ja auts....liukastelee. Pitäisi olla talvi, ainakin lasten koulukirjojen mukaan, mutta äänet ovat kevään. Vieraita meidän Lillyllekin, melkein 9v. Bichon Fricheellemme, joka säntäilee huoneesta toiseen vahtien. Vuh. Sää ei täällä sisällä…