Siunaus vai kirous

Ensimmäisen uuden vuoden lupauksen toteutus.

Aloitus. Tuskaa.

+++

Mun hermoja on koeteltu viime aikoina ihan sadalla.

Teen parhaani.

Muutan, tallennan, luen ohjeet ja toteutan.

Lisään painiketta. Poistan painiketta.

Siirrän kuvaa ja vaihdan väriä. ” Empty space” – tarve menee mututuntumalla.

Mutta yritän.

+++

Oikeasti mä tulen hulluksi.

Mun aivot menevät solmuun.

Itsehillintä on koetuksella, itsekritiikkiä riittää ja itsetunto on below zero.

+++

Sometusta. Facebook kauppa. WordPress muutoksia.

Salasanoja. Meiliosoitteiden vaihtoa.

Ruksia sinne. Laatikko vihreäksi. Annan luvan. Ohitan. Piilotan.

Mikään ei tunnut toimivan.

Kun joku vahingossa muuttuu ja jos muuttuu niin jotenkin ei niin kuin pitäisi.

+++

Missään ei tunnu olevan tolkkua eikä logiikkaa.

Salasanat ovat ainoat, missä niitä ei saisi ollakaan.

Mutta muuten.  Olen hilkulla luovuttaa.

+++

Sain apua. Tyttäreltä.

Sain toista apua. Yhden palveluntuottajalta.

Kolmas apu, molemmilta, oli parasta henkisesti.

”Osaathan sä”,”Kyllä sä ymmärrät”, ”Olethan sä jo jotain oppinut”.

Kannustus on sanoinkuvaamattoman ihanaa asiasta, joka ei todellakaan ole sitä omaa erikoisalaa.

+++

Edelleen on ajatukset sekaisin, vaikka selvyyttäkin on tullut.

Onko some kirous vai siunaus?

Ehkä se on enemmän jälkimmäistä, kun osaa sitä käyttää.

Lukea, tuottaa sisältöä ja ymmärtää taustoja. Ja etenkin jos se tuottaa toivottua tulosta.

+++

Entä uuden vuoden lupaus.

Siunaus vai kirous?

Siunaus. Ainakin tämän ekan aloitus.

Osasin laittaa vihdoin Holvi-kaupan oikein to FB.

Ja jummi se tuntuu ihanalta.

Hyvää alkavaa uutta vuotta 2021!