Palaute

” Paska Juttusi lehdessä…

Hei!

En ole aikoihin lukenut mitään noin huonosti kirjoitettua ja ärsyttävää. ben myöskään pidä ulkonäöstäsi.

Ystävällisin terveisin,…”

Kolumnisti julkaisi tämän päivityksen fb tilillään.

+++

Palaute. Joo. Rakentava. Ei. Henkilökohtainen. Juu.

Julkisuus. Hmm…mikä oli informaatioarvo? Siis palautteen kirjoittajalla. Ettei osaa oikeinkirjoitusta?? Ettei pitänyt sisällöstä, aiheesta ja kirjoittajasta? perustelut?

Ajatus. Omg… mistä näitä tyyppejä löytyy! Siis palautteen kirjoittajan kaltaisia.

Toinen ajatus. Kaikkea sitä kolumnistit saavatkin.  Muun muassa he.

Ja tietty kolumnistin toiminta; sisällön ja tekstiasun tarkistus ja sitten – unohdus. Kaiketi. Siis se henkilökohtaisuus.

+++

Palautteen antaminen on taitolaji.

Asiasta, teosta, taidosta, sanoista ja käytöksestä.

+++

Perhepiirissä, ystävien kesken tai työelämässä.

Silloin sävyt ja tulkinta ovat erityisen tärkeitä. Ja tarkistus. Ymmärsinkö oikein? ja siihen vastaus.

Yksilö vastaan instanssi on kai helpoin. Yleistä jargonia, kohde hämärä.

Mutta yksilö vastaan julkkis tai jostain tunnettu henkilö tai tiimi kuten urheilujengi, niin silloin voi palaute olla hekumallista tai raakaa ja julmaa.

Etenkin kun henkilökohtaisuus astuu kuvaan. Ja ikävä kyllä, se usein astuu.

Herää kysymys; mikä mättää? Palautteen antajalla.  Kyse tuskin on enää aiheesta vaan ihmisen omasta olotilasta.

+++

En tiedä kuinka paljon ja millaista palautetta kukin saa. Ajattelen nyt julkisuuden henkilöitä.

Ei kai niistä paljon puhuta. Tai ehkä he keskenään keskustelevat.

Sitten on yleiset keskustelupalstat. En oikein tiedä mitä sielläkään puuhataan.

Ei ole ollut syytä vilkaista, ei mitään mikä kiinnostaisi tai mistä välittäisin. Olen vain kuullut ja lukenut.

Niitä kannattaa välttää.

Mutta mikä kumma saa ihmiset sinne kirjoittelemaan? ja miksi jollain on tarve toisia haukkua, arvostella ja tuomita?

Vaikeaa tajuta.

+++

Palaute voi olla hyvääkin.

Siitä oppii, se laittaa ajattelemaan ja jos hyvin käy, se voi muuttaa toimintaa.

Etenkin sellaista toimintaa, jota ei ole itse huomannut, että se loukkaa tai on muuten negatiivisia tunteita herättävää.

Mutta, edelleenkin… miksi antaa palautetta, joka on herjaavaa ja pahansuopaista.

En ymmärrä.

+++

Sain viestin via msg viime viikolla.

Se oli lähetetty iltamyöhään sen jälkimainingeissa kun lähettäjä oli lukenut kirjani.

” Olet harvinaisen ilkeä, tiedostamaton ja tyhmä ihminen.

Luojan kiitos minulla ei ole mitään syytä olla kanssasi tekemisessä.

Good luck, dear!”

Palaute tuli ilman allekirjoitusta, mutta helposti tunnistettavalta henkilöltä. Viestintäalan ammattilaiselta.

Toisaalta. Oksennustekstin aiheuttaja, tiedä sitten mikä kohta se kirjassa oli, on lukijaan tai kokijaan johonkin osunut ja jonkun lukon avannut.

Kaipa se on hyvä. Jollain tapaa.

Ja omaa tyyliä ja tekstiä voi aina tarkistaa ja hioa. Pyrkiä parempaan ensi kerralla.

Onnekseni ja ilokseni olen toisenlaisia viestejä saanut paljon, paljon enemmän. Se on rohkaisevaa ja mukavaa.

+++

Palaute on hyväasia. Rakentava, innostava, korjaava ja kannustava.

Mutta. Palautteenanto ja vastaanottaminen. Siinä on monella vielä oppimista.

Hyvää elokuun viimeistä viikkoa!

Ps kuvassa on pala Raw and Moren raakakakkua. Se jos mikään jakaa mielipiteitä. Oma mielipiteeni palautteena on; ihana, täyteläinen ja täyttävä. Tykkään.