skip to Main Content

Bussilla on hauska matkustaa

Kai me hankitaan eväät?

Tietenkin. Airam termaria en jaksa kantaa, mutta mitens voipaperin rapina?

Joo. Ei metukkaa, mutta jotain suolaista.

Ok. Varasin jo eturivin paikat. 

Ihanaa. Tästä tulee kivaa!!

 

Me oltiin menossa matkalle. Ei junalla vaan linja-autolla.

Yläkerta, eturivi ja kohde oli Suomen Turku.

Oli se jännää.  Meille oli matkanpää ja matkustustapa vieraita.

Muuten olimme vanhoja tuttuja.

Kuten vastaanottaja ja samisseuraan saapuva myöhääntulija. Ystäviä.

 

On se kumma, kun matkustustapaan liittää tietyt toiminnat. Ainakin minä niin teen.

Juna – ravintolavaunu/makuuvaunu/hiljainen vaunu

Bussi – eväät ja pöpötys. Siis pitkänmatkan linjat.

Lentokone – drinksut ja tirsat.

Ja kaikkiin voi ajatella kirjan tai aikakausilehdet. No, ehkä myös Spotifyn.

 

Me oltiin niin innoissamme linkkarireissustamme, että treffattiin hyvissä ajoin.

Oli tärkeää puuhaa. Eväitten hankinta.  Oli löydettävä rapinapaperit.

Burritot, vesipullot ja kahvit.

Miten olis jotain makeeta?

No, ei nyt liioitella, sain nauravan vastauksen.

Nappasin tahmean pähkinäpatukan. Olen niin makean perään.

 

Ja oli se kivaa. Linja-autolla on nasta matkustaa!

Eväät oli syöty Larussa. Tahmea ihanuus ennen Ikeaa.

Vinkku avattiin vasta Turun päätepysäkillä.

Alkoholi ei jotenkin natsaa yleiseen bussikyytiin.

Pöpötys jatkui pitkälle yli puolenyön.

 

Ei se päämäärä vaan matka, näinhän sitä sanotaan.

Höpönlöpön. Kummatkin ovat ihania.

Matkalla sitä oikein jalostuu nauttimaan päämäärästä !

Tärkeintä on, että lähtee. Matkalle.

 

Ihanaa alkusyksyä.

 

 

Back To Top