Planet

Pienet teot, valinnat ja mielipiteet voivat muuttaa maailmaa.

Suuret tuhota, vallata ja alistaa. Pahimmillaan.

Elämme aikakautta, jolloin omien ajatusten medialukutaito olisi tarpeen.

Pitäisi olla aikaa kuunnella, seuloa ja arvioida omat mietteensä. Aika-ajoin.

Siis pysähtyä. Oikein keskittyä siihen, kuka on ohjaimissa. Sinä itse vaiko joku muu.

Huh, huh. Viikonloppu on ollut hurjien tunteiden aikaa.

Väkivaltaa on ikävä kyllä ollut (on) aina, mutta kun se tulee näin lähelle, niin.

Se koskettaa. Niin julmetusti koskettaa.

Random (ja kaikki) väkivalta on todella syvältä. Aivan below zero kamaa.

Eriarvoisuus kukoistaa, ”minun totuuteni on oltava myös sinun totuutesi ”  – ajatus pyrkii

ottamaan valtaa ja yleinen kaaos/pelko/annantakaisinsamallamitalla  – mieliala leviää.

Tuomitsemista. Suvaitsemattomuutta. Torjuntaa. Avuttomuutta. Minä/me – oikeutta. Silkkaa raivoa.

Stop, stop tykkänään. Näin ei voi, ei saa jatkua.

Hyvä on pahaa vahvempi. Rakkaus on pelkoa voimakkaampi.

Pahan siemen on aina jossain kylvetty, mutta sitä ei tarvitse levittää ja kastella.

Sen voi antaa kuivua ja nuukahtaa. Se ottaa aikansa, mutta kannattaa.

Ok, voi kuulostaa jeesustelulta, mutta johonkin on luotettava. Luotan tähän.

Rohkeutta on ajatella ja toimia omien arvojensa mukaisesti. Toisia polkematta.

Kun katsot peiliin, vilkaise myös sivuille.

Siellä se on. Maailma. Ympärilläsi. Arvosta sitä.

Ja tue sitä hyvillä teoilla ja ajatuksilla.

Äläkä pahalla tai pelolla. Siitä se sitten lähtee.

Save the planet. Koska se on sen arvoinen.