Timing

#Skafferista saa kaikenlaisia paketteja.. Nyt ei ole kuvaa omastani, mutta tämäkin ihana!

Oho… kahva jäi käteen.

Munaliköörillä ja kermalla maustettu pääsiäiskahvi levisi pöydälle ja lattialle.

Minä naurahdin ja hän (asiakas) naurahti ja nappasin toisen pussin.

Kaikkea sattuu, kertoi katseemme.

Surruuurrruu. Jauhoi kone uusia papuja, vähän händikäppinä, mutta hommansa osaavana.

Olin apulainen. Olin kiireinen. Olin harjoittelija.

Sain olla avuksi (ja tuhoksi ;)). Olin tarpeellinen.

Tunsin olevani luotettu ja arvokas.

Ja ennen kaikkea lämmitti saada olla ystävä, silloin kun ystävä ystävää tarvitsi.
Nyt oli minun vuoroni, vaikka vuorolappuja ei tällä alueella jaetakaan.<3

Vuosia oli vierähtänyt siitä, kun olin ollut viimeksi tiskin takana.

Siis myyjänä, enkä asiantuntijana.

Pusseja ja nauhoja. Kauhoja ja purkkeja.

Teen tuoksua, kahvin aromeja ja makeisten sekä mausteiden värikimaraa.

Laitoin välillä (kun olin yksin..) silmät kiinni ja aistin.

Olin Pohjois-Haagan leikkikentällä haaveilemassa, jotta minäkin saisin leikkiä kauppaa.

Isommat tytöt nappasivat kipot ja kupit ja me natiaiset jouduimme aina ostajan osaan. Mälsää.

Ala Elannossa oli sama tuoksu kuin täällä.

Etenkin liha- ja maitokaupan välissä. Siinä oli Siirtomaa- ja sekatavarakauppa.

Kaikkiin kauppoihin oli eri ovi ja tuon viimeisen oven takana tuoksui paratiisi.

Kaukomaat ja vieraat tuulet, kukkien nuput ja satumaiden aarteet.

Talon takana oli jätepaperin keräyspiste, joten ”setelit” oli helppo viedä sinne.

Ja takaisin sai suun täydeltä eksotiikka. mums, mums.

Kuivattuja hedelmiä ja nallekarkkeja.

Oven helähdys ja herätys. Hymy ja tervehdys.

”Vaimolle ja perheelle jotain makeaa”, kuului rakkauden täytteinen toivomus.

Pieni pisto kävi rinnassa ja ajatuksen häivä mielessä…

Mutta eiväthän kaikki miehet ole samanlaisia kuin minulla oli ollut omassa lähimenneisyydessäni.

Aitojakin on olemassa.

Koottiin makoisat pääsiäispaketit. Vaimolle ihastuttavin.

Muutama päivä ja jokunen tunti voi merkitä ihmeen paljon.

Olin päässyt käväisemään lapsuudessani.

Lusikoimassa mielikuvia, makuja ja tunnelmaa.

Pääsin toteuttamaan pikkutytön unelmaa.

Paljon kokeneempana ja matkan varrella varttuneena.

Niin ja nyt jo omat lapset saaneena.
The dream can be true. Oikeasti.

Mutta vasta silloin, kun sen aika on.

Rauhallista Pääsiäistä!!