Luottoluokitus

Lukuiloa!

Istun infrapunasaunassamme.

Luen Kauppalehden Optio -lehteä.

Nimityksiä ja henkilökuvia. Yritysten luottohenkilöitä.

Jokaisen nimen jälkeen on luku. Ikä.

Ja kuka -osiossa kohta perhe, jos on mistä kirjoittaa.

Mietin mitä näiden juttujen takaa löytyy.

Kuka on ketä sparrannut, ken on toiselle vapauden luonut vai yksinkö olet urasi tehnyt.

Oletko saanut tilaa, luottamusta ja aikaa.

Osaatko sitä arvostaa; silloin, nyt tai jälkikäteen.

Pläräilen sivuja.

”Tehtävä ylimmässä johdossa ja perhe ovat yhä vaikea yhtälö, myös miehille”.

hmm…. huomattu on.

Tosin ehkä toiselta näkökannalta kuin kirjoituksessa oli tarkoitus.

Ensin elimme perheenä R:n alku-ura-aikaa, sitten R:n keskijohto aikaa, mutta ylemmässä johdossa yhtälö ei enää toiminutkaan.

Pysähdyn myös Laura Kolben haastatteluun kirjoittamastaan kirjasta Yläluokka.

”Muutama vanha yläluokan hyve voisi olla käyttökelpoinen: velvollisuudentunto, ahkeruus, lojaalisuus sekä rohkeus ja ritarillisuus”.

No, eipä ole tavat tavalliselle kansalle levinnyt, ainakaan kriisitilanteissa. Olisin kyllä toivonut….

Maailma muuttuu, mutta luultavasti yksi ei milloinkaan.

”Toinen toisiamme tukien” tarkoittaa käytännössä ”toinen toista tukien”.

Suomen luottoluokituksen putoaminen on peanuts, kun Oy perhe Ab:n luottamus murenee.

Siinä menee kaikki; niin talous kuin henkinen pääoma.

Meillä se putosi (omasta mielestäni) ylimmästä AAA+++ suoraan B luokkaan.

Tai kaipa se oli siellä aina omalla tavallaan ollutkin.

Istun edelleen infrapunasaunassamme.

Se on mukavaa. Lehteä lukemattakin.

Saamme asua talossamme, F, N, Lilly ja minä, vielä vuodenkin kuluttua. Ihanaa.

Syy siihen löytyy elämän ironiasta; siksi kun en enää toisen sanoihin luottanut.

Nyt luotan vain itseeni.Ja tytöt ja Lilly minuun.

Kaikessa hiljaisuudessaan luottaa minuun R:kin.

R tekee edelleen uraa (itselleen ja uudelle elämälleen, tietenkin)  ja minä hoidan tämän perheen.

Talonmiehen hommat mukaan lukien.

Minä valvon. Minä olen paikalla. Aina.

Voit(te) luottaa minuun.

Se on kaunis ja arvokas lause.