skip to Main Content
[font_awesome icon="phone" margin_right="5px" color="#000"] +358-400418197 [font_awesome icon="envelope" margin_right="5px" margin_left="20px" color="#000"] [email protected]

Design

  • perhe
Lilly, Bichon Frisee rotukoira ja Harry Bertolan Diamond tuoli

Aalto – maljakko.
Saat pisteen. Myös Oiva Toikan linnuista saa pisteen.

Tuo on pisteytys tietystä kaikkien suomalaisten tuntemasta design -esineestä aikuistestissä kirjasta Aikuiset Ystäväni.
Se on aikuisille (4-kymppisille..) suunnattu muunnos lapsuuden ystäväni –kirjasta.
Pistemäärä kertoo aikuisuuden tasosi. Minä olen TOSI aikuinen.

Muotoilu, käyttö- tai teollisuusesineen, maksaa ja siitä ollaan valmiita maksamaan.
Se  tuo ja luo statusta, etenkin jos sen päälle ymmärtää tai edes ymmärtää omistaa.
Creme ala creme -osasto löytyy lähes kaikesta.

Mutta miksi joku menestyy ja joku toinen on vain maljakko.
Asiantuntijat osaavat tähän vastata, minä katson käytäntöä ja ulkonäköä.
No, silloin tällöin vilkaisen myös hintalappua.
Ok, joskus trendejä.
Hyvä on, jonkun  hankin joskus sen merkin/nimen/tekijän tai mullakin on se oltava –tunteen vuoksi.
Aalto – maljakko on kyllä kiva ja käytännöllinen.
Tykkään, mutta aloin tykätä vasta aikuisena.

Habitare esittelee uutta ja tuo vanhaa esille uusin silmin. Ihan kiva.
Minusta hesarin artikkeli 15.9. ”Näkymätöntä designia” oli riittävä
tujaus sisustusta, kotimeininkiä tälle syksylle.
Supernormaali design oli suorastaan nerokas ilmaisu esineelle, jota katsoo, mutta tulee nähneeksi muodon ylitse, kokemukseen.
Itsestäänselvyys, mutta ei sitenkään. Se on jonkun muotoilema.

Kerron esimerkin.
Oli lämmin, mutta pimeä saariston syksyinen ilta.
Pakkasimme venettä taskulamppujen valossa.
Plums. Kohdistin lampun valokeilan äänen alkulähteeseen, tummaan veteen.
Meidän hömölö Lilly oli ottanut laiturin päässä sen ratkaisevan askeleen  ja plumsmahtanut  veteen.
Siinä se ui koiraa kohti rantaa.
Lillylla oli täydellisesti istuva pelastusliivi ( se ei pidä uimisesta) ja sen heijastimet todella loistivat.
Siinä tilanteessa maailman ihanin näky.
Lilly vedessä, mutta ei upoksissa.

Design on parhaimmillaan, kun se on käytössä toimiva, niin kuin tässä tarinassa.
Taskulamppu on sopiva taskussa, kädessä ja helppo käyttää.
Pelastusliivi käyttäjälleen sopivan kokoinen, näppärä kiinnittää/avata ja näkyvä.
Ja heijastin. Muistakaa pimeässä heijastin!! Aina!!

Aikuiset Ystäväni -kirjasessa sai pisteen myös heijastimesta.
Aikuispisteiden selityslistalta sitä ei löytynyt.
Heijastimen käyttö ei siis ole kiinni aikuisuudesta vaan fiksuudesta.
Tämä arkidesign ei maksa paljon, mutta pimeällä sen antama näkyvyys on kallisarvoinen.

Hanki ja käytä, vaikka se kaikkien tuntema lumihiutale.
Suomalainen design klassikko.

Valokuvat Amanda Sofie Boström ja Laura Malmivaara.

Verkkosivujen suunnittelu ja toteutus Taina Marjanen mothership.fi

Back To Top