skip to Main Content

Sekä-että

Tavarat. Ihanat vai kamalat. Osa on tarpeeseen, toiset kauneuden vuoksi ja sitten on se  Mä haluun – osasto. Meillä useimmilla, ikään katsomatta.  Ja tietty ne,  ” en muista mistä sain/ostin” ja ”voi olla, että vielä tarvitaan”. Pitääkö niistä syyllistää, syyllistyä tai niitä karsia vai lisätä. Meille monelle tulee raja vastaan ehkä siinä, kun tarpeet on tyydytetty, vaihtelu varmistettu, kotona ja kenties loma-asunnolla, mutta silti lautasia, lakanoita, kuppeja jne. löytyy ylähyllyiltä, kellarista ja varastosta. Yltäkylläisyyttä, hamstrausta; siitä voi karsia.
 Tavarapaljous puhuttaa. Naisilla etenkin vaatteiden, kosmetiikan, laukkujen, jne. määrä. Siihen liitetään mm. etiikka, moraali, paljonko on riittävästi –käsite, arvomaailma ja status. Ja mitä tavallinen suomalainen nainen tarvitsee. Aika paljon. Suomessa on neljä vuodenaikaa, se kertokoon jotain.
 Kiteytän tarpeen mustiin kenkiin. Kun ostin synttärijuhliini mustat korkkarit, kysyi R viattomasti, että eikö minulla jo ollut mustia kenkiä. Yhdessä ollaan oltu 22v, joten voi olla, että hän oli  lauseen kuullut joskus aikaisemminkin. Lyhyt selitys; minulla ei ole tällaisia, jotka ovat nyt muotia. Ja pitkä selitys; nainen tarvitsee mustia avokkaita; nahasta ja mokasta, korot eri korkuiset, eri tarkoituksiin ja tietty ainakin yhdet edestä auki, sandaaleita; matalia, korolla ja kiilalla, ballerinat nahasta, kankaasta ja koristeilla. Ja sitten vielä mustat nilkkurit; matalat ja korkeat, saappaat; arkeen ja juhlaan, jokasään strech-saappaat ja vielä kesään palatakseni, varvastossut. Ja lopetin, ”Kulta, naisella ei ole koskaan tarpeeksi mustia kenkiä”. Daiju, ajattelin….hellästi.
Olen aikani lapsi ja tämän hetken osallistuja. Ne mitä säästelen ”pahan päivän varalle”, saa nyt mennä kierrätykseen tai roskiin. Opettelen luopumista. Dokkarin tekijämies lähti asetelmasta, joko – tai ja kulki päivän alasti, lisäten jatkossa yhden tavaran vuorokaudessa. Naisen olisi kuljettava kaksi päivää alasti tai ajateltava sekä – että. Se helpottaa vähän.
Kun siivosin eteisenpöydän ihmeellisesti täyttyvän mariskoolin, ajattelin jälkimmäisellä tavalla. Jätin sinne huulirasvan ja huultenrajauskynän. Olen sekä käytännöllinen että estetiikasta pitävä. Silti löysin myös poisheitettävää; rikkinäisiä ponnareita (?) ja kierrätettävää; sukset nippuun –napsun ja  samalla vien koko suksipaketti kiertoon!
Tästä se alkaa. Vaatteet päällä ja hyvillä mielin. Jatkan huomenna. Ympärilläni on rakkautta. Sitä se dokkarimieskin oikeasti kaipasi.
Back To Top